2AM and I'm still awake.

Kello on itseasiassa 2pm mutta ei se mitään.

Melkeen kokonaisen viikon 30 asteen lämpöä ja aurinkoa, jälkeen ulkona on harmaata ja sataa. Hassua. 
Oon ollu täällä niin pitkään ja säät on ollut suurimmaks osaks niin hyviä että aina tää sadepäivien harmaus yllättää. Vaikka tulinkin tänne ''talvella'' niin oikeesti sateisia päiviä on ollut niin vähän että on päässy unohtumaan. 
Juttelin eilen kavereiden kanssa ja he mainitsivat miten ärsyttävää on että jo neljän aikaan päivällä on pimeetä. Vaikka oon koko ikäni Suomessa asunut ja tää on eka talvi kun en sitä kotimaassa vietä, olin kokonaan unohtanut millaista oli elää siinäkin pimeydessä. Noh ensi vuonna sitten.

Perhe lähtee Queenslandiin perheen isän sukulaisille jouluksi. Mulle on annettu mahdollisuus lähteä mukaan, mutta asustaminen patjalla pienessä talossa miljoonan serkkulapsen kanssa ei kauheasti innosta. Enkä itse pääsisi Sunshine statesta oikeasti nauttimaan kun ei ole autoa enkä rupea biksuissa siellä perheen luona kekkuloimaan. Elikkä mikäli mä en jouluna oo töissä siellä ja saa palkkaa niin sitten tämä tyttö skippaa kyllä ja viettää pari viikkoa ihan omaa rauhaa täällä. Vähän masentaa yksin vietetty joulu koska tunnetusti meijän perheessä joulua juhlitaan tietyillä perinteillä ja tietyllä porukalla. Joulupäivät menee aina samalla rutiinilla. Tulee olemaan hassua. Mutta positiivista on että 1,5vko joulun jälkeen tuleekin sitten koko perhe tänne mun seuraksi <3

Näissä merkeissä mennyt pari päivää tällä viikolla.

Oon tässä koko viikonlopun ahertanut kovasti kemian reaktiosarjojen ja seoslaskujen kanssa. Mun on pakko sanoa että eräs inhokkiaineistani (lähinnä opettajan takia) on nyt suurta herkkua. Luen niin kauan että pää on niin täynnä ettei sinne mahu enää yhtään. Sen jälkeen mukavat 8h yöunet ja taas jaksaa.

Monet pääsykokeisiin ja miksei kirjotuksiinkin lukevat tietää sen tunteen kun tuntuu ettei se oma lukumäärä oo tarpeeksi, mutta mä oon vaan todennut että mulla hajoo pää jos yritän lukea sellasta 5-8h päivässä ja sillon tosta ajasta tuurilla puolet on oikeasti tehokasta opiskelua. 

Tällä viikolla on kanssa nuorimman lapsen kanssa ollut ihan kamalia ongelmia. Tämä pieni tyttö juoksee karkuun ja huutaa kurkku suorana, tässä vaiheessa mulla ei sitten enää riitä kärsivällisyys koska mullehan ei pikkutytöt huuda tyhjästä. Tuli yks päivä seinä sen verran kovasti vastaan kun olin koko aamun ja iltapäivän tapellut molempien tyttöjen kanssa että harkitsin tosissani vain käveleväni ulos. 

Mistä päästäänkin aasin sillalla siihen että ennenkun mä tulin tänne, mä tykkäsin lapsista ja lapset tykkäs musta. Nyt tilanne on kääntynyt jotenkin päälaelleen että nyt musta tuntuu että mä en tykkää lapsista eivätkä ne tykkää musta takasin. Tai sitten kyse on vaan että lapset 4v. ylöspäin on tässä maassa kasvatettu huonosti. En tiedä. Taaperoiden ja vauvojen kanssa tuun yhä toimeen loistavasti.

Mutta mulla on ikävä mun Ikea-duunia. 

Olin joskus aatellut että musta tulisi joku kaunis päivä pediatri. Tätä uravalintaa pitää miettiä nämä viimesen 4kk mielessä tosi tarkasti uusiks.

No mutta menee taas turhan valittamisen puolelle. On täällä ihan kivaakin oikeasti. Australia on maana ihan mahtava. Taitaa olla tuo sää .. Elikkä takaisin tasapainottamaan reaktioyhtälöitä.

Terveellinen lounas kemian kirjan kera.